sunnuntai 7. tammikuuta 2007

Työtä

Lähiaikoina onkin sitten tavallista enemmän työtä tiedossa joten uudet kirjoitukset saavat odottaa nyt vuoroaan jonkin aikaa.

Alkaneen vuoden ohjeeksi virkamiehille, ja miksei muillekin, ote Järjestyspoliisin harjoitus- ja palveluskäsikirjasta vuodelta 1930: "Yleisön kanssa keskusteluissa ollessaan on poliisimiehen, vaikkei häneltä itseltään huumorintajua puuttuisikaan, muistettava, ettei se yleisö, jonka kanssa hän joutuu tekemisiin, suinkaan aina ole samoilla avuilla siunattu."

6 kommenttia:

Minna Wilhelmiina kirjoitti...

Ai siksi poliisit eivät koskaan hymyile... :D

Anonyymi kirjoitti...

Pliis, Paha Poliisi, ota toi keikkamusalistasi pois. Se nimittäin saa Sun blogin päivittymään yhtenään Blogilista.fi:hin. Vaikka Sun tekstit on tosi mielenkiintoisia, ei täällä montaa kertaa tahdo pelkän musalistan takia tulla.

PartyFlickan kirjoitti...

Oon koukussa!

Anonyymi kirjoitti...

Helppoahan se on matkan varrella kyynistyä. Kaikkeahan sitä vastaan tuleee: lapsella maksa viidessä osassa kun oli isä kiinnittänyt auton turvaistuimen väärinpäin. Ja se elämäntapajuoppo taas ei tunnu kuolevan tappamallakaan, kun tulee viidettä kertaa sisään tällä kertaa murtuneen niskansa kanssa.
Hulluja puskee ovista ja ikkunoista, ja aina se piripää saa jonkun sivullisen itsensä sijasta hengiltä. Sairaimmat jutut aina joulunaikaan, väkivaltasimmat pitkin vuotta viikonloppuihin usein cumuloituen.

Poliisin kyynisyyttä on tullut nähtyä toisinaan enemmän kuin tarpeeksi, toisaalta ymmärrettävää kun ei ole aikaa eikä resursseja ja kouluunkin hakeutuu kaikenlaisia andrenaliinihöyryissä eteenpäin puskevia, jotka eivät sitten pääsekään sinne minne haluaisivat.

Ehkä olisi ihan paikoillaan välillä pakolliset lomat tai työtehtävät muualla, jos vaikka palautuisi tarpeeksi muistaakseen mitä inhimillisyys tarkoittaa.

Siinä mielessä kai omassa duunissa paremmassa asemassa, että joskus sitä näkee elämän paremmastakin puolesta vilauksen, eikä yksikään huominen ole silti uusi eilinen.

Kati

Anonyymi kirjoitti...

Mahtavaa tekstiä, taytyy myöntää. Itselleni moinen ilmaisutaso ei toteudu varmaan missään vaiheessa. Olen (niinkuin moni tuttavani on sanonut) liian tasapaksu ja rauhallinen, vaikka tosin nämä ominaisuudet ovat olleet hyödyksi työssäni.

Inspiroit muitakin itseilmaisuun:
"Siinä mielessä kai omassa duunissa paremmassa asemassa, että joskus sitä näkee elämän paremmastakin puolesta vilauksen, eikä yksikään huominen ole silti uusi eilinen."

Jatka toki ja jaksamista.

tuurari kirjoitti...

Toisenlainen (t)yön sankari fanittaa.

Teidän lajin yöeläjien kanssa tulee melko säännöllisesti asioitua, mutta niistä lyhyistä ja yleensä kovin samantyyppisistä kohtaamisista ei saa kovinkaan laajaa kuvaa poliisin työstä. Siksi seuraankin tätä blogiasi mielenkiinnolla.

Paha Poliisi päätyi välittömästi suosikkilistalleni.