Mummo

Huoltomies kilisteli valtavaa avainnippuaan. "Ootas se oli tuo vihree tää A-rapun..." se mumisi ja plaraaminen keskeytyi aina kun käytävässä sammuivat valot. JP sytytti vittuuntuneena MagLitensa juuri kun olin ottamassa omaani vyöltä. Tämä keikka haisi. Pahimmassa tapauksessa se haisisi kropalle ja parhaassakin tapauksessa tyhjälle työlle. Joku akka oli soittanut iltakymmeneltä Häkeen että sen Karjala-seurassa tapaamansa ystävätär, jotain 80:n ja kuoleman väliltä, ei ole käynyt kokouksissa kuukauteen. Ja viime puhelukin oli mennyt kesken poikki. "Vitunko takia se kanttura on sitä koko päivän hautonut ja vasta kymppiuutisten aikaan saa aikaiseksi soittaa, ois soittanu päivällä" ajattelin itsekseni katsoessani huoltomiehen ähräämistä. Viimein lukko rapsahtaa auki. "Kiitti sulle, me hoidetaan tää tästä eteenpäin" JP toteaa huoltomiehelle ja painostaa olkiemme yli kurkkivan ukon hissiin. "Täs ei ny tarvi yleisöä".

Oven takaa vyöryy käytävään puolen metrin korkeudelta lehtiä, mainoksia, kirjeitä ja taas lisää lehtiä. Pimeä kämppä haisee kuin ketunpesä. "Kroppa" JP toteaa aivan kuin olisin menettänyt hajuaistini hissimatkalla viidenteen kerrokseen. Lähden tarpomaan lehtikasassa sisälle. Sohin MagLitella asuntoon ja kahlaan romuläjässä eteenpäin. Saappaat uppoaa lehtiin, keksipaketteihin, muistoesineisiin, homehtuneisiin ruokiin, rotanpaskaan. "Ei saatana, tätä romua on koko kämppä täynnä" huohotan JP:lle. WC:n ovi on auki, romun seasta näkyy juuri ja juuri avonainen pytty. Suuhun tulvahtaa sapen maku, nielen oksennusta, kämppä on kuuma, liivit ja haalarit hiostaa ja se...haju. "Onko se vitun kroppa kaiken tän alla?" JP kumpuroi eteisessä.

Viimein pääsen kolmion makuuhuoneen ovelle ja suuntaan lampun sisälle. Säpsähdän. Kirkkaassa valokeilassa silmiään räpyttelee jonkinlainen ihmishahmo. Vanha, lähes muumioitunut nainen kyyristelee ja tärisee romuun kaivetussa kolossa vilttiin kääriintyneenä kuin nälkiintynyt nurkkaan ahdistettu koira, lampun valo vaan kuultaa läpi vahamaisesta ihosta ja sen kädet on täynnä märkäpaiseita. "Ei jumalauta...". Kuulen kuinka JP kääntyy ympäri ja painaa Virven tangenttia, "Ambulanssi kaksviistoistasen keikalle....on mummo, mummo huonossa kunnossa". Häke pyytää lisätietoja ja JP selventää: "ei oo kiire mutta, mutta...". Käännyn JP:n puoleen ja totean väsyneenä: "Sano niille että tulevat itse katsomaan IT-ajan vanhustenhoitoa".